Aika on suhteellista, mutta sitä on täälläkin suhteellisen vähän

Tapasimme opiskelijoiden kanssa koulun salissa, jossa projektin tulokset alkoivat jo olla nähtävissä.

Yläkerrassa minua odotti graafisen suunnittelun -tunnit. Paikalliset opiskelijat suunnittelivat kalenteria. Tässä pari esimerkkiä.

Seurasin, kun opettaja ohjeisti opiskelijoita. Hän painotti aikatauluttamista ja kertoi, että jokaisen tulee tehdä oma aikataulunsa, koska tuntien puitteissa ei näin suurta työtä ehdi suorittaa. Oman ajankäytön hallitseminen on täälläkin opintojen piilosuunnitelmassa. Aika näyttää siis olevan kaikille sama - niin opiskelijalle kuin opettajallekin.

Luokkahuoneessa kävi melkoinen kuhina. Tämä johtui siitä, että kuukausi oli päättymäisillään ja arvosanat tuli lähettää paikkalliseen Kelaan. Kyllä. Arvosanat. Mitä paremmat arvosanat, sitä enemmän opintotukea. Toimisiko tällainen järjestelmä meillä Suomessa?

Iltapäivällä pääsimme vierailemaan Latvian nykytaiteen keskuksessa (LCCA). Seurasimme luennon latvialaisen nykytaiteen historiasta alkaen 80-luvulta ja päättyen meidän päiviimme. Luento oli erittäin mielenkiintoinen. Neuvostoaika oli tehnyt selvästikin tehtävänsä, sillä oman mielipiteeni mukaan latvialainen nykytaide on verrattain uusi käsite.

Matkalla luennolla törmäsimme arkkitehtuuriin.